Viisi kuukautta

Hector on pian viisi kuukautta vanha, asunut ja kulkenut kantakaupungin kaduilla meidän kanssa niistä jo lähes kolme. Yhteiselämä on sujunut kaikin puolin hyvin. Perusasioiden opettelu tai enemmänkin niiden kertaaminen kulkee tutun elämän rinnalla jo huomaamattomasti, mutta tavaroiden näpistelystä ei olla kuitenkaan vielä päästy eroon; muun muassa aamutossuja, silmälaseja, vessapaperirullaa, hiuslenkkejä ja Hectorin vaatteita joudutaan pitämään paikassa, johon kuono tai pitkät etujalat eivät yllä. Yleensä näpistykseen liittyy huomionhakuisuutta.

Alun rohkeus on pitänyt ja se on selkeästi helpottanut kaupunkielämään totuttelussa - agressiivisesti rähiseviä koiria lukuun ottamatta, jota toki muutenkin väistetään, mikään ei jännitä tai pelota. Hector onkin kulkenut ja ollut meidän mukana paljon erilaisissa paikoissa/ympäristössä melkein heti kotiutumisesta lähtien.

Kävelylenkkien lisäksi ollaan myös uskaltauduttu pistäytymään muutamia kertoja muiden joukkoon koirapuistoon. Kaikki kohtaamiset ovat olleet positiivisia ja mikä parasta - jokaisella kerralla paikalla on ollut pentuja, joiden kanssa on ollut mukava touhuta ja juosta. Yhtä nopeaa juoksijaa ei ole vielä osunut kohdalle, mutta Hector on yllättäen osannut säädellä menoaan muiden vauhtiin sopivaksi.

Nyt odotellaan hampaiden vaihtumista. Joulupyhien aikana kaksi alaetuhammasta oli irronnut, mutta kummatkin ovat jossain tietämättömissä. Toiveissa on saada 42:sta edes yksi talteen muistoksi.