Yöriehuja

Koiranpennun kanssa asioita tulee ja menee jatkuvalla syötöllä tai syklillä. Se mikä oli hieman haastavaa pari edellistä viikkoa, unohtuu nopeasti kun tilalle tai olemassa olevan asian kylkeen tulee vielä lisää haastetta - yksi askel eteenpäin, toinen taaksepäin. Kaikesta huolimatta plussaa yhdessä onnistumisesta ja oppimisesta.

Siitähän ei päästä mihinkään, että parhaan tuloksen joka ikisessä, kuten esimerkiksi UGG:n varastelussa saavuttaa johdonmukaisella, pitkäjänteisellä toistolla ja siinä sivussa ihan vaan puhumalla. Vaikka meillä kummallakin on oma kielemme, koira oppii ja ymmärtää melko nopeasti mitä sille sanotaan ja erityisesti sen johdonmukaisen toiston eli tässä tapauksessa kengän takaisin ottamisen ja eteiseen palauttamisen yhteydessä. Ja se että sanavarastosta löytyy muitakin tilanteeseen sopivia sanoja kun EI ja HECTOR.

Vajaan kuukaudenpäivät meillä on ollut valloillaan yöriehuminen, joka tarkoittaa (yllättäen uudelleen) puremista, vaatteista repimistä, juoksemista ympäriinsä viittääkymppiä, tallustelua kasvojen päällä, haukkumista eri äänityyleillä jne. Tehokkain keino riehumisen lopettamiseksi on nousta sängystä ylös ja rauhoitella yökukkujaa muun muassa jutustelemalla, ottamalla syliin ja katselemalla yhdessä hetken ikkunasta ulos. Melko nopeasti Hector väsähtää ja herää hyväntuulisena vasta seuraavana aamuna. Diagnoosi: yliväsymys.

Viime päivien yli kymmenen asteen pakkanen on jälleen hankaloittanut kunnon ulkoiluja. Kotona on keksitty kaikenlaista tekemistä energian purkamiseksi ja tämän lisäksi Hector on ollut mukana asioilla (autoilemassa). Seinät kaatuvat koiranpennulla(kin) päälle, joten reilu aika toisaalla tekee kaikille ihmeitä.