Kello puoli kuuden herätys

Italiassa on noustava tähän aikaan vuodesta auringonnousun aikaan, jos mielii lähteä aamulenkille koiran kanssa. Ja onpa aikaisissa aamuissa oma taikansa - hiljaisuus, lempeä valo ja siedettävä lämpö ovat täydellisiä. Kaiken päälle voi vielä törmätä luonnoneläimiin, kuten isoon laumaan peuroja ja jäniksiin. Viimeisin kohta lienee koiran näkökulmasta se paras ja mielenkiintoisin.

Sama idea otettiin käyttöön tänä kesänä myös täällä kotosuomessa. Hector on lähtenyt ihan mielellään metsälenkille, kun sää on vielä siedettävä, mutta miellyttävän lämmin italianvinttikoiran näkökulmasta. Joka ikinen aamu ollaan törmätty rusakoihin ja pieniin myyriin, jotka juoksevat polun poikki aivan Hectorin nenän edestä. Tästä oppineena kummankin valppaus on kohonnut huippulukemiin.

Kotiin palataan reippaana takaisin aamutoimiin - aamiaiselle, jonka jälkeen Hector vetäytyy vielä ottamaan pienet torkut. Helteisessä kesässä on miinuksensa, mutta myös etunsa. Näitä ihania yhteisiä aamuja muistellaan varmasti vielä vuosienkin päästä.